Olen kurssin aikana päässyt paremmin sisään siihen, mitä blogin pitäminen vaatii. Kyseessä on yllättävän paljon työtä vaativa asia, vaikka bloggaamisen voisi kuvitella olevan keveää ajanvietettä.

Pidin siitä, että kurssilla sai olla omatoiminen ja blogata itselleen sopivina ajankohtina. Käytännön kautta oppii parhaiten ja siksi oman blogin pitäminen onkin ollut erittäin opettavaista. Kurssin aiheet ovat myös olleet kattavia ja ajankohtaisia. 

En varmaankaan jatka tätä kyseistä blogia, mutta on mahdollista että tämän kokemuksen rohkaisemana voisin tulevaisuudessa perustaa jonkin toisenlaisen blogin.

Tämä aihe on minulle todella uusi, en ole aiemmin törmännyt wiki-alustojen käyttöön missään muodossa. Nyt kuitenkin olen pohtinut vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Missä tilanteissa wikiä voitaisiin yrityksissä käyttää?

Kuinka sitä käytettäisiin?

Kuinka innostaisin ihmisiä käyttämään wikiä?

 

Suosittelisin wikin käyttöä yrityksissä tilanteissa, joihin liittyy paljon suunnittelua ja järjestelyä. Alusta on helppo tapa kommunikoida työyhteisön tai vaikkapa projektiryhmän kesken. Mikäli työtä hoidetaan monilta eri paikkakunnilta käsin, on wikin käyttö myös erittäin suositeltavaa.

 

Lähtisin käyttämään wikiä niin sanottuna tiedon tallentamiseen tarkoitettuna alustana. Sieltä asianosaiset voisivat käydä lukemassa perustietoja esimerkiksi projektiin liittyen. Toinen käyttötapa olisi uusien ideoiden esille tuominen ja ajtusten vaihto.

 

Ihmisiä voitaisiin innostaa wikin käyttöön kunnon opastuksella, jotta ajatus alustasta ei olisi enää niin pelottava. Pidän tätä kaike lähtökohtana ja opastukseen tulisi panostaa paljon resursseja. Lisäksi vertaiskokemusten avulla voitaisiin saada hyviä tuloksia motivoinnin osalta.

Täytyy perehtyä tähän uuteen tuttavuuteen vielä paremmin, sillä eiköhän tämäkin viestintämuoto kävele vastaan tulevissa työyhteisöissä :)

Kun aloin pohtia tätä aihetta, yllätyin käyttämieni palveluiden määrästä. Somessa tulee huomaamattaan vietettyä erittäin paljon aikaa. Hyvin merkittävä osa tiedosta liikkuu nimenomaan Facebookissa, jossa on tietoa niin opiskeluihin, työhön kuin yksityiselämäänkin liittyen. Listasin alle jokaisen some-kanavan ominaisuuksia erikseen:

Facebook

Tätä palvelua käytän ylivoimaisesti eniten. Palvelussa on keskusteluja, ryhmiä ja muita tiedonkulkuväyliä joiden ääreltä en voi olla pois, mikäli haluan olla kartalla siitä, mitä tapahtuu. Tämä kuulostaa todella pahalta, mutta on totta, että en olisi tietoinen monistakaan työhöni liittyvistä asioista mikäli en liikkuisi sosiaalisessa mediassa. Kutsuja ei nykyään enää lähetetä postitse vaan ne kilahtavat punaisena merkkinä etusivuni ylälaitaan. En edes muista milloin viimeksi olisin viettänyt kokonaisen päivän käymättä Facebookissa. Joskus tulee kirjauduttua kymmeniäkin kertoja päivässä, kun pitää käydä tarkistamassa jokin yksityiskohta tai on muuten vaan tylsää. Voisin ehkä hieman rajoittaa palvelun käyttöä, mutta jos en vastaa keskustelualueen viesteihin 8-10 tunnissa, syntyy jo siitä pienimuotoinen haloo.

Instagram

Tein Instagramiin oman tilin noin puoli vuotta sitten, mutta palvelun käyttö on jäänyt vähäiseksi. (Facebook vie liikaa aikaa!!) Työni puolesta päivittelen instagramia silloin tällöin.

Twitter

Käytän Twitteriä työni puolesta. Tämä on ollut minulle vaikein sosiaalisen median kanava opeteltavaksi! Siis mihin se hashtag menikään ja kenen twiittejä minun kannattaa jakaa? Todella hankalaa ymmärtää, ennenkuin pääsee Twitterin maailmaan sisään.

WhatsApp

Tämä on kätevä kiireessä! Ja erityisesti ryhmäkeskustelut ovat nopeita ja mukavia viestinnässä. Tätä n käytetty niin kavereiden kanssa kuin työnteon yhteydessä. (Moni viesti on tosin jäänyt lukematta ajoissa, sillä puhelimeni ei ilmoita uusista viesteistä aloitusruudulla samalla tavalla kuin tekstiviesteistä...)

Lisäksi tykkään lukea blogeja erityisesti hyvinvoinnin ja liikunnan alalta :)

Otsikosta selviääkin jo, mistä aion tällä kertaa kirjoittaa eli siitä, kuinka blogille saa lisää näkyvyyttä ja lukijoita?

Blogi on tuote ja sitä täytyy myydä samalla tavalla kuin muitakin myyntiartikkeleita. Tärkeintä on näkyä sosiaalisessa mediassa monella eri kanavalla ja aktiivisesti, jotta ihmiset oppivat tuntemaan sinut. Tätä kautta he mahdollisesti kiinnostuvat ajatuksistasi ja eksyvät lukemaan blogiasi. Olisi hyvä liittää blogin linkki tai nimi mahdollisimman moneen eri yhteyteen, jotta sinne on helppo löytää. Monilla tunnetuilla bloggaajilla on esimerkiksi Instagramin kuvauksen yhteydessä linkki omaan blogiin, jolloin uudetkin lukijat löytävät helposti paikalle. 

Yhteistyökumppaneiden hankkiminen voi olla joskus hankalaa, sillä blogimaailmassa on tällä hetkellä ylitarjontaa. Ota rohkeasti yhteyttä eri palveluntarjoajiin ja muista olla lannistumatta, kun kieltäviä vastauksia tulee! (Niitä tulee jokaiselle.) 

Miten blogin sisällöllä voi vaikuttaa lukijoiden pysyvyyteen?

Olisi hyvä kirjoittaa ajankohtaisista aiheista, joista sinulla todella on jotain sanottavaa. Käytä paljon kuvia tekstiesi elävoittäjinä. Tasainen postaustahti on myös hyvä tapa pitää lukijat kuulolla.

Tässä siis muutamia ajatuksia siitä, kuinka blogisi saa lisää näkyvyyttä!

Luin Anja Alasillan teoksen "Meili meitä pyörittää" (Infor Oy 2009) ja tulin siihen tulokseen, että kyseessä on aivan mahtava opas työelämän sähköposteihin! Kirjassa käsitellään sähköpostin lisäksi myös muita viestintäkanavia, joita on mahdollista hyödyntää nykypäivän työelämässä.

Erityisesti pidin kirjaan kerätyistä useista 10 kohdan ohjelistoista, joiden avulla oli helppo tiivistää vasta luettu tieto omassa päässään. Teos on todella keskusteleva ja antaa lukijalle tunteen siitä, että hän on ikäänkuin osa kirjan juonta. Pidin tästä ominaisuudesta, sillä se oli mukavaa vaihtelua monesti pitkäveteisillekin viestinnän opuksille. 

Olen opinnäytetyötäni tehdessä etsinyt viestinnän teoksia vaikka mistä ja minua harmittaakin kovasti etten tähä kirjaan törmännyt aiemmin. Teoksessa oli järjestäen lueteltuna kaikkien niiden viestinnän muotojen määritelmät, joita olen metsästänyt pitkin kevättä ja kesää. Näinköhän tämän saisi vielä mahdutettua mukaan opinnäytteen lähdeluetteloon...?

Ainoana miinusmerkkisenä huomautuksena haluaisin mainita kirjan ns. "vanhanaikaisuuden". Vaikka teos on vasta vuodelta 2009, on sosiaalisen median ja digitaalisen vallankumouksen etenemisvauhti niin hurja, että osa kirjan tiedoista ei ole enää nykyaikaa.

(Ps. Kirja on todella kätevän kokoinen miniteos ja mahtuu mukaan pienempäänkin laukkuun!)